Pähkinälläkin tubia vastaan, kertoo lääkärilehti

Täytyypä suomentaa. 12.12. 2012 päivän   artikkeli Ruotsin Lääkärilehdestä.

Rikstämman uutisia
http://www.lakartidningen.se/07engine.php?articleId=18988
Medicinska riksstämman 2012:  Jordnötter alternativ till antibiotika

Karin Bergqvist kirjoittaa:

Kun tubipotilaat söivät maapähkinöitä niin kahdeksan viikon päästä heillä todettiin väheneviä kliinisiä oireita.  Tämän havainnon kertoi Olle Stendal, kliinisen mikrobiologian professori linköpingin yliopsitosta, missä tästä aiheesta yhdessä Etiopialaisen instituutin kanssa tehtiin tutkimusta.

Mikähän salaisuus maapähkinöissä sitten piilee?

MAAPÄHKINÄT sisältävät hyvin paljon aminohappoa nimeltä arginiini (Arg, R) . Myös sellaisilla potilailla, jotka saivat suoraan arginiinia, oireet vähenivät.  Aminohappo arginiinia tarvitaan kehossa typpioksidin (NO) muodostukseen,  mikä taas puolestaan on immuunipuolustuksen tärkeä osatekijä ja vaikuttaa siltä, että sillä on osuutta myös kehon puolustautuessa tuberkuloosibakteereita vastaan.Kyse on siis luonnollisen immuniteetin  vahvistamisesta. Ja tämä onkin yksi monista strategioista,  jolla voidaan kohdata multiresistenttien tuberkkelibasillien taholta tulevat uhat Olle Stendahlin mukaan.

Jordnötter innehåller mycket arginin. Också hos patienter som fick arginin direkt minskade symtomen. Aminosyran arginin behövs för bildning av kväveoxid, som i sin tur är en viktig del av immunförsvaret och tycks spela roll för kroppens försvar mot tuberkulosbakterier.  Det handlar alltså om att förstärka den naturliga immuniteten. Och det är en av flera strategier för hur man, enligt Olle Stendahl, kan möta hotet från multiresistenta tuberkulosbakterier, som nu ökar i flera länder.

Tuberkuloosi on edelleen giganttinen ongelma, vaikka paperilla -  kokonaisuutena ajatellen  - -prevalenssikäyrät  viittaavatkin alenevaan suuntaan. Joka vuosi kuolee tuberkuloosiin 1,4 miljoonaa ihmistä ja uusia sairastuneita on 9,4 miljoonaa. Lisäksi siellä missä tuberkuloosia esiinty, on myös usein HIV- infektiota.  maailmassa on 4,5 miljoonaa henkilöä joilla on sekä tuberkuloosi että HIV-infektio.

Trots att alla kurvor för tuberkulosprevalens i världen totalt sett pekar ner, är sjukdomen fortfarande ett gigantiskt problem. 1,4 miljoner människor dör varje år i tuberkulos, 9,4 miljoner insjuknar varje år. Och där tuberkulos finns, finns ofta också HIV. 4,5 miljoner människor i världen är dubbelinfekterade med tuberkulos och HIV.

Eräässä symposiumissa Olle Stendalh luennoi aiheesta  "Olemmeko lähestymässä antibioottiaikakauden loppua? Globaalin maailman haasteet". Symposiumi käsitteli myös multiresistenttien suolistobakteerien  vahvaa lisääntymistä, mikä itse asiassa katsotaan nykyisellään Ruotsin suureksi uhkaksi. Christina Åhren, Länsi-Göötanmaalta  kertoi senkaltaisia  bakteereita diagnosoidun    ensimmäisen kerran 2003 ja nyt ne ovat kolme kertaa niin tavallisia kuin MRSA Ruotsissa.  Kyse on  gramnegatiivisesta ESBL-muodostavasta Klebsiellasta ja E.Coli bakteereista , jotka ovat resistenttejä penisilliineille ja kefalosporiineille.  Jälkimmäinen laji  on sitäpaitsi resistentti karbapeneemeille. Ne vaihtelevat  samalla jonkin toisenkin resistenssin kanssa ja sitten ei olekaan mitään, millä hoitaa, kertoi Christina Åhren. Tänä vuonna maaliskuussa säädettiin myös ilmoittamis-ja tartunnanlähteenjäljittämisvelvollisuus sellaisille suolistobakteereille, joilla on  ns. EBSL-karba-resistenssi.

Olle Stendahl talade på ett symposium med rubriken »Närmar vi oss slutet på antibiotikaeran? Utmaningarna från en global värld«. På symposiet togs också den kraftiga ökningen av multiresistenta tarmbakterier upp, som nu ses som det stora hotet i Sverige. Christina Åhrén, regionala Strama i Västra Götalandsregionen, berättade att sådana bakterier första gången diagnostiserades 2003 och att de redan är tre gånger så vanliga som MRSA i Sverige.
Det handlar om gramnegativa ESBL-bildande Klebsiella och E coli, som är resistenta mot penicilliner och cefalosporiner. Den senaste sorten är dessutom resistent mot karbapenemer.
– De samvarierar ofta med annan resistens, och då finns inget att behandla med, sa Christina Åhrén. Anmälnings- och smittspårningsplikt för tarmbakterier med så kallad ESBL-carba-resistens infördes i mars i år, se även Läkartidningen nr 11/2012. 

 

Suomennos 20.12.2012